SAAVUTETTAVUUDEN MUISTILISTA
20.05.2022
Saavutettavuus tarkoittaa digitaalista esteettömyyttä. Kokosimme yhteen tämän muistilistan helpottamaan saavutettavien digitaalisten palvelujen suunnittelua, kehittämistä ja ylläpitoa. Kun jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan käyttäjien erilaiset tarpeet, palvelun käyttö sujuu kaikilta ja sitä ei rajoiteta.
Saavutettavien palvelujen edut
Yhdenvertaisuus
Saavutettavien palvelujen etuja on paljon, mutta niistä tärkeimmäksi voidaan nostaa yhdenvertaisuuden edistäminen. Saavutettavia palveluja pystyvät käyttämään itsenäisesti myös käyttäjät, joilla on esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, motorista toimintakykyä haittaava ongelma tai vaikka vauva sylissä. Myös tiedon ymmärtämistä voidaan helpottaa esimerkiksi selkeällä ulkoasulla ja kielen käytöllä.
Suurempi yleisö
Toinen saavutettavien palvelujen suuri etu on se, että ne saavutettavat suuremman yleisön. Noin 15% maailman väestöstä on vammaisia. Saavutettavat palvelut ovat helppokäyttöisempiä vammaisten lisäksi kaikille muillekin, erityisesti maahanmuuttajille ja ikääntyvälle väestölle. On ennustettu, että vuonna 2030 joka neljäs Suomessa asuva tulee kuulumaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmään.
Parempi käyttökokemus
Saavutettavien palvelujen parempi käyttökokemus on ennen kaikkea kilpailuetu joka kannattaa hyödyntää. Palautteen kerääminen ja soveltaminen auttaa vastaamaan käyttäjien odotuksiin ja jopa ylittämään ne positiivisesti. Jos saavutettavuutta taas ei oteta huomioon, se ajaa osan käyttäjistä väkisinkin toisten palvelujen pariin.
Uudet säännöt
Lainsäädäntö Suomessa ja Euroopassa tulee vaikuttamaan aiempaa laajemmin digitaalisten palvelujen vaatimuksiin. EU:n esteettömyysdirektiiviin pohjautuva Digipalvelulaki velvoittaa pian myös yksityisiä palveluntarjoajia noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia, kun EU:n esteettömyysdirektiivin säännösten soveltaminen alkaa 28.6.2025.
Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta löytyy luettelo saavutettavuuteen liittyvistä laeista. Katso luettelo tästä.
WCAG-ohjeistus
Saavutettavuusvaatimukset on kirjattu kansainväliseen ohjeistukseen, jonka nimi on Web Accessability Guidelines (WCAG). Digipalvelulaki käytännössä velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Ohjeistuksesta löytyy kolme tasoa: A (matalin), AA ja AAA (korkein).
Me Tecillä pyrimme noudattamaan WCAG 2.1:n AA-tason kriteerejä ja niihin keskitymme myös tässä tekstissä. Tähän tekstiin olemme valinneet projekteillemme olennaisimpia kohtia. Koko WCAG-ohjeistuksen voit lukea suomeksi tästä linkistä.
1. SAAVUTETTAVUUSSELOSTE
Palveluntarjoajan kuuluu digipalvelulain mukaan ylläpitää saavutettavuuselostetta, josta käy ilmi muun muassa mitkä sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia, millä perusteilla, sekä minne käyttäjät voivat lähettää palautetta saavutettavuudesta. Saavutettavuusselosteessa pitää olla myös linkki valvontaviranomaisen verkkosivulle.
2. NAVIGOINTI NÄPPÄIMISTÖN AVULLA
Visuaalinen, fyysinen tai motorinen rajoite voi estää hiirenkäyttöä, joten navigoinnin pitää olla mahdollista myös näppäimistöllä. Näkyvä kohdistus auttaa käyttäjää näkemään, missä kohtaa hän menee sivulla. Näppäimistöllä pitää päästä käsiksi kaikkiin samoihin toimintoihin kuin hiirelläkin.
3. EI NÄPPÄIMISTÖANSAA
Jos kohdistus voidaan siirtää sivun komponenttiin näppäimistön avulla, niin kohdistus voidaan siirtää myös pois kyseiseltä komponentilta pelkästään näppäimistön avulla. Mikäli tämä vaatii muuta kuin pelkkien nuoli- tai tab-näppäimien tai muiden standardinmukaisten
poistumismenetelmien käyttämistä, käyttäjälle neuvotaan menetelmä kohdistuksen poissiirtämiseksi.
4. VÄRIEN KONTRASTI
Riittävä värien kontrasti auttaa heikkonäköisiä ja esimerkiksi kirkkaassa päivänvalossa palvelua käyttäviä erottamaan tekstin ja muut elementit taustasta. Tasolla AA tekstin ja taustan kontrastin on oltava vähintään 4.5:1 ja muiden elementtien vähintään 3:1. Värien kontrastin voi tarkistaa esimerkiksi WebAIM Contrast checkerillä.
5. EI KOMMUNIKOINTIA PELKÄN VÄRIN AVULLA
Koska osa käyttäjistä on värisokeita, kommunikoinnissa ei voida luottaa pelkkään väriin, vaan sen lisäksi pitää käyttää tekstiä tai ikoneja informaation välittämiseksi.
6. VÄLÄHDYKSET
Verkkosivut eivät saa sisältää mitään, joka milloinkaan välähtäisi useammin kuin kolme kertaa sekunnissa, tai välähdys on alle yleisen välähdyksen ja punaisen välähdyksen raja-arvojen.
7. RUUDUNLUKUOHJELMIEN TUKEMINEN
Ruudunlukuohjelma on yleinen apuväline näkökyvyltään heikoille käyttäjille. Eri ruudunlukuohjelmat toimivat pohjimmiltaan samalla tavalla, eli tulkitsemalla verkkosivun lähdekoodia. Palvelun pitää olla teknisesti oikein toteutettu, jotta sitä pystyy navigoimaan ja käyttämään .
8. TEKSTIVASTINEET
Jos sivustolla on informaatiota sisältäviä kuvia tai ikoneita, niille tulisi olla määritelty tekstivastineet eli alt-tekstit. Yleensä Alt-teksti kertoo, mitä kuva sisältää.
9. OTSIKKOJEN NIMEÄMINEN
Leipätekstiä isommalla kirjasinkoolla kirjoitetut otsikot helpottavat sisällön nopeaa skannaamista. Näkevät ihmiset löytävät etsimänsä tiedon ja selvittävät sivuston rakenteen yhdellä vilkaisulla, mutta myös näkövammaiset käyttävät otsikkoja verkossa navigointiin.
Ruudunlukuohjelmien käyttäjien aikaa säästetään pitämällä otsikot lyhyinä ja selkeinä sekä merkkaamalla ne oikein hierarkisessa järjestyksessä, alkaen H1:sestä ja päättyen H6:seen. Näin käyttäjät pääsevät heti käsiksi pääsisältöön (H1) ja pystyvät liikkumaan otsikosta toiseen, ilman että heidän tarvitsee kuunnella koko sivun sisältöä löytääkseen etsimänsä tiedon.
10. LINKIT
Jokaisen linkin tarkoitus voidaan selvittää yksin linkkitekstistä. Linkit erottuvat leipätekstistä värinsä lisäksi alleviivauksella, jotta myös värisokeat käyttäjät näkevät heti, että kyseessä on linkki.
11. JOHDONMUKAINEN MERKITSEMINEN
Komponentit joilla on sama toiminnallisuus merkitään johdonmukaisesti.
12. NAPPULOIDEN PRIORISOINTI
Ulkoasulla osoitetaan mikä nappula on ensisijainen.
13. JÄSENTÄMINEN
Kun sisältö on toteutettu merkkauskieliä käyttämällä, elementeillä on täydelliset alku- ja lopputagit, elementit on järjestetty sisäkkäin spesifikaation mukaisesti, samaa attribuuttia ei ole annettu elementeille moneen kertaan ja kaikki ID-tunnisteet ovat yksilöllisiä.
14. VIRHEEN TUNNISTAMINEN
Lomaketta täytettäessä mahdolliset virhekohdat osoitetaan käyttäjälle. Virheilmoitukset esitetään helposti ymmärrettävällä kielellä.
15. KÄYTTÖ LIIKKEEN AVULLA
Toiminnallisuus, jota voidaan käyttää liikuttamalla laitetta, voidaan käyttää myös käyttöliittymäkomponenttien avulla, ja liikeaktivointi voidaan ottaa pois päältä, jotta vältetään toiminnan aktivoiminen vahingossa.
Hyödyllisiä linkkejä:
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) eli digipalvelulaki
www.saavutettavasti.fi/ ohjeita ja vinkkejä verkkosisältöjen saavutettavuuteen
www.saavutettavuusvaatimukset.fi Aluehallintovirasto valvoo saavutettavuusvaatimusten toteutumista Suomessa.
The A11y project pyrkii helpottamaan digitaalista saavutettavuutta.
